Tämänkin pitkän paluupäivän aikana Vilho joutuu huomaamaan se, miten kaukana Suomi on läheisistä Baltian maista, miten täälläkin ollaan Euroopassa ja ihan toisessa yhteydessä kuin pohjoismainen Suomi. Mutta yhteistäkin on – ainakin sijainti ja pieni koko tuo näitä suhteellisen pohjoisia kansoja lähelle toisiaan.
Vuosien 1918-20 itsenäisyystaisteluiden uhrien monumentilla Vilho muistaa aina arvostaa latvialaisia: Toista piskuista ja itsepäistä, itsenäistä kansaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti