Susivuoret pääsevät helposti keskustaan reittibussilla 22 ja liput Vilho saa ihan viime sekunnilla automaatista parilla eurolla.
Keskustassa on parinkymmenen minuutin kävely kotikatua pitkin asunnolle. Homma on helppoa ja päivä on totisesti vielä nuori. Ovikoodien avulla päästään asuntoon, mutta siellä on vielä siivous tekemättä. Vilho käy innokkaana kuitenkin kaupassa vaimon huilatessa.
Näin ennen puoltapäivää Susivuoret lähtevät lounaalle ilman matkatavaroitaan ja sillä välin siivooja pääsee huoltamaan huoneiston.
Pikku kävelyn jälkeen ollaan vuosikymmenten takaa tutussa Lidossa Dzirnavu-kadulla. Tämä paikka tarjoaa perinteistä ruokaa poimintaperiaatteella ja jokainen saa koota annoksensa itse. Pääruuat annostelee lautaselle henkiökunta, mutta muita paloja voi koota itse tarjottimelle.
Väsyneet matkailijat saavat melko tuhdit annokset kasaan nopeasti ja juurevaa perusmuonaa kyydittävät talon omat oluet. Annikilla on erinomainen naudanjauhelihapihvi kermaisessa sienikastikkeessa. Vilho poimii pari jauhelihapihviä, papukastikelisäkkeen ja latvialaisen crepin majoneesikastikkeineen. Molemmilla on kaalipohjainen pieni alkusalaatti ja Annikilla talon tumma olut, Vilholla paikan vahvempi keskitumma.
Täällä syötiin 17-18 vuotta sitten, eikä paikka ole juuri muuttunut. Ei ole sushia tai crossoveria, vaan aika lailla samaa kuin aiemmin ja kauppa käy.
Koko K-kriisin ensimmäinen k-kontrolli on tässä paikassa: Ystävällinen matami mittaa ruokailijoiden lämpötilat pikamittarilla porstuassa. Vilho on liian viileä, uudelleen mitattuna lämpötila kelpaa ja nälkäiset finskit pääsevät lihapatojen ääreen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti